20. kesäkuuta 2013

TYÖELÄMÄKESKUSTELUA

Joukko verkostolaisia osallistui perinteisille Mikkelin kesäpäiville 6.-7.6.2013. Kyseessä olivat jo 34. työelämää pohtiva seminaari, ja tapahtumasta on muodostunut sekä perinne että brändi. Seminaaria kuvataan sanoilla "Suomen paras työelämäseminaari tarjoaa osallistujille uutta asennetta ja uusia ajatuksia."

Tänä vuonna seminaarin teemana oli "Työ pysyy!" ja alustajina mielenkiintoisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Linkistä näkyy päivien ohjelma.

Kesäpäivien ohjelma

Alustusta suomalaisesta taloushistoriasta

Eräät alustajat käyttivät tukenaan pp-esitystä; alla olevasta linkistä löydät heidän materiaalinsa.

Mikkelin kesäpäivien 2013 muutamia esityksiä

Päivien sokerina pohjalla oli Stefan Lindfors, joka varsin omaperäisesti puhui työstään ja osaamisestaan!

Hätä keinot keksii!

Ensimmäisen seminaaripäivän ilta huipentui Tertin kartanon illalliseen. Kuvassa verkostoa ja ohjausryhmää!
Tertin tervetulomaljat kohotettiin vanhan navetan raunioilla. Jäljellä oli osia seinistä sekä syöttö- ja juomaparret. Emme sentään joutuneet ulkoruokintaan, vaikka puitteet olivat tavallaan paikoillaan :)


Ensi kesänä Mikkelin Kesäpäivät viettää 35. juhlavuottaan. Ehkäpä verkostoa näkyy silloinkin paikalla!

 

19. kesäkuuta 2013

HANKEMESSUT

Itäsuomalaiset hanketoimijat kokoontuivat toukokuun lopulla kehittämis- ja verkostoitumispäiväänsä SAMIIN ja tarkemmin opetusravintola Paviljonkiin. Päivän ideana oli esitellä kunkin verkostotoimijan hankkeita. Päivässä oli mukana oli myös Etelä-Savon Elyn edustaja, joka päivän aluksi kertoi osallistujille yhteiskunnallisesti hyvin akuutista aiheesta eli nuorisotakuusta.

Nuorisotakuusta syntyneen vilkkaan  keskustelun jälkeen päivää jatkettiin hankkeiden esittelyllä. Metodina toimi ns. ryhmämessut: jokaisella hanke-esittelijällä oli oma pöytänsä, mistä löytyivät mm. hankkeen esittelymateriaalit. Hankevastaava esitteli aina hankkeensa jokaiselle uudelle "vierailijaryhmälle". Rooli oli vastaavalle sinällään haastava; miettikääpä vain itse kukin tahoillanne tilannetta, että joudutte toistamaan samat asiat 4-5 kertaa 2-3 tunnin sisällä! Kakofoniaa, kenties?

Osallistujat siis kiersivät päivän aikana jokaisessa pöydässä kuulemassa eri toimijoiden hankkeita muodostaen siten kokonaiskäsitystä verkoston toiminnoista. Seuraavassa otsikkotason kooste toimijoista aiheineen:

1. SAMI/ESEDU:
Pointti -hanke, ESR

2. PKKY:
Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi (NYT), ESR

3. SAMI:
TOPlaaja, OPH

4. YSAO:
Eläinsairaala -hanke

5. SAKKY:
Tuore -hanke, ESR

Jatkossa tässä blogissa esitellään jokaista hanketta erikseen.

Päivä oli erittäin  informatiivinen sekä avarsi meidän toimijoiden ns. isoa kuvaa siitä, mitä me jokainen omalla sarallamme teemme.



 Mutta kaikki ei toki sujunut kuin Strömsössä :(

Eräässä pisteessä ihmeteltiin koneen toimivuutta, tai siis toimimattomuutta. Alkuun kyseinen vehje pelitti moitteettomasti, mutta sitten toiminnot hiipuivat hiljalleen. Ei auttanut mikään ns. peruselvytys...kunnes muutaman minuutin ihmettelyn jälkeen eräs elvyttäjä huomasi jotain...



Noh, eihän meistä kukaan ole täydellinen ...


16. kesäkuuta 2013

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ!

Kuulostaako tutulta?
 
- "Mikä kaamea kälätys kahvihuoneessa! Taas siellä esitellään kummin kaiman facebookkaverin serkun kissan saalistuskuvia. Että viitsivätkin, aikuiset ihmiset. Kukahan (idiootti) ne oikein on meidän firmaan palkannut? Ja palavereissa ihme suureellisia ja päättömiä ideoita, ei kerrassaan mitään realismia! Tullaan vaan takki auki ja aletaan heti meuhkaamaan jostain ihme visioista."
 
- "Ihme tyyppi toi tuolla, kuka se nyt onkaan. Me ei vissiin kukaan tiedetä siitä mitään paitsi että Lissu sanoi nähneensä sen kerran yhtenä sunnuntaina ja sillä on koira! Ei se tosin puhu siitä koskaan, mutta hei, eihän se tule koskaan edes kahvihuoneeseen, nysvää vaan itekseen siellä huoneessaan. Kumma pilkunviilaaja ainakin palavereissa, tarttuu joka pikkuasiaan ja viilaa niitä hamaan tappiin. Rasittava tyyppi!"
 
- "Mitä mä nyt taas olen tehnyt väärin? Ihan vaan reilusti sanoin, että "tee toi homma tänään kuntoon!" Nyt se pillittää tuolla taukohuoneessa. Ja esittää mykkäkoulua. En minä korottanut ääntäni, täähän on ihan mun normaali puhetapa.  Jos ei haluu mennä mun pillin mukaan, niin laitetaan menemään.Kyllä kohta huomataan, että tämä on kaikkien eduksi. Ja jahkailut sun muut turhat lätinät pois, olen funtsinut jo kaiken valmiiksi ja sitten se menee vaan tästä näin tsäp, tsäp!"
 
-" Taas se huutaa mulle, en tajuu. Tein ihan varmasti hommat oikein. Ihan itkettää. Olen aina niin ystävällinen ja teen hänenkin puolesta paljon asioita. Tässä se taas kiitos seisoo! Miksei se voi puhua mulle ystävällisesti? On se ihan jees sillon kun sillä on murheita ja tarvitsee selkeästi mun olkapäätä.  Tulee tohon oven pieleen purkamaan niitä murheitaan. Kivaa sitä on auttaa, mutta voisi se sitten kunnioittaa vähän munkin tunteita ja olla vähemmän komentelematta. Hommani teen ja aika paljon enemmänkin (kukaan ei vaan huomaa)." 
 
 
 

Vanhat luokkahuoneet ovat mainioita koulutustiloja!

 
Osaava Itä-Suomi -verkostoväkeä kokoontui 13.-14.6 Kangasniemelle Rock & Lake -maisemiin (Kakkaramäki, Luusniemellä sijaitseva vanha kansakoulu) kouluttautumaan Insight -koulutustuotteen avulla. Kyseessä oli ihmistuntemukseen ja vuorovaikutustaitoihin liittynyt valmennus, jossa kunkin henkilökohtainen vuorovaikutustyyppi (sininen, punainen, keltainen, vihreä) analysoitiin etukäteen ja verkostojäsenet kävivät päivien aikana yhdessä läpi niin teoriaa kuin omaa profiliaan. Kouluttajina toimivat Ylä-Savon ammatti- ja aikuisopiston opettajat Kirsi Ruotsalainen ja Heli Pironetti.
 
Insight perustuu psykoanalyytikko Carl Jungin teorioihin. Jung kehitteli teoriaa tiedostamattomasta pitkään ja erotteli useita alueita ja rakenteita, tunnetuimpina henkilökohtainen ja kollektiivinen, eli yliyksilöllinen tiedostamaton,  ja viimeksi mainitun erikokoisia rakenteita joita Jung kutsui arkkityypeiksi.  Jung kehitteli myös käsityksiä elämänkaaresta, individuaatiosta eli yksilöksi tulemisesta ja psykologisista tyypeistä.

 
Jungin tutkimukset ja teoriat ovat taustoina muun muassa arkikieleen siirtyneissä sanoissa introvertti,  ekstravertti,  kompleksi psyykeenosana, arkkityyppi sekä synkronisiteetti. Hänen psykologista typologiaansa käytetään yleisesti perusosana psykologisissa persoonallisuustesteissä.
 
Mm. Insightissa yksilö voidaan vuorovaikutustaitojensa osalta määrittää siniseksi, punaiseksi, keltaiseksi tai vihreäksi tyypiksi. Toki kukaan ei välttämättä puhtaasti edusta jotain tyyppiä, vaan taustalla vaikuttaa piilominän muita värielementtejä. Lisäksi joku voi olla sekoitusta eri väreistä, mutta kuitenkin aina joku vahva pääväri ja siihen liittyvät elementit on jokaisesesta ihmisestä löydettävissä.  
 
Mainittakoon vielä, että Jungin tutkimukset ovat vaikuttaneet niin kutsutun valheenpaljastuskoneen kehittelyyn ja elokuvateollisuuden käsikirjoituksissa on nojauduttu jungilaiseen näkemykseen sankarimyyttien rakenteista.
 
 
 
Ensimmäinen koulutuspäivä sisälsi sekä teorioihin että omaan profiiliin tutustumista. Koulutusta  edelsi siis ensin kysely, johon vastaamalla Insight -ohjelma rakensi ko. vastaajan profiilin. Oli mielenkiintoista havaita, että vaikka joku käytti kyselyyn vastaamiseen 10 minuuttia ja puhtaasi intuitioita hyödyntämällä ja joku toinen taas 1,5 tuntia perinpohjaisesti miettimällä (ja kaveriaan apunaan käyttäen), niin lopputulos vaikutti kaikilla vastaustyylistä riippumatta melko oikealta ja totuudenmukaiselta. Moni puisteli päätään lukiessaan "totuutta" omasta itsestään. Tällainenko minä tosiaan olen? Näinkö minut nähdään?
 
 
 
Toisena päivänä keskityttiin mm. henkilökohtaisiin kehittämisalueisiin ja niitä käytiin ryhmässä läpi. Moni huikailikin sitä, miten monesta asiasta sai itsensä tavallaan "kiinni".
 
Koulutuspäivien tärkein sanoma ja tavoite olikin se, että opimme ymmärtämään paremmin toisiamme, työkaveria, kollegaa, sidosryhmäkumppania. Kun tapaa uuden ihmisen, niin ensivaikutelman arvioon menee aikaa noin 10 sekuntia. Vaikutelmaa on jälkikäteen erittäin vaikeaa muuttaa; siksi on ensiarvoisen tärkeää osata heti mm. tyyppiluokittelun kautta arvioida vastapuolta ja välttyä siten vääriltä päätelmiltä.
 
Lisäksi itsensä tuntemus auttaa toimimaan vuorovaikutustilanteissa siten, että mahdolliset ristiriidat tai väärinymmärrykset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.Hyvän itsetuntemuksen kautta jokainen pystyy rakentamaan ehyitä, rakentavia sekä hedelmällisiä työelämän (ja myös privaattielämän) ihmissuhteita, jotka puolestaan edesauttavat tehokasta toimintaa ja asioiden etenemistä.
 
Koulutustuntien jälkeinen elämä Kakkaramäessä sisälsi runsaasti iloa, naurua, virikkeitä ja elämyksiä. Ruoka oli loistavaa lähiruokaa mm. kuhaa Puulasta ja lihaa Roinilan tilalta. Ihanan pehmeälöylyinen sauna, 39 -asteinen paljupytinkin vesi, eräopas Heli Kuurneen vetämä "illankähmy", jossa bongailtiin iltayön laulajia, maisteltiin luonnon antimia kuten maitohorsman lehtiä ja inkiväärillä maustettua kuusenkerkkäjuomaa,  iltapala eli Roinilan tilan makkaroiden grillaus laavulla ja lopuksi hieman karaokea Suomipopin muodossa oli mainio päätös ensimmäiselle päivälle. Puolelta öin vanhan kansakoulun huoneiden sängyt imaisivat osallistujat unten maille. Osa nukkui hyvin, osa ei; liekö kummituksia liikkunut nurkissa, tiedä häntä? 
 
Kouluttajat sekä osallistujat "todistukset" kainalossa Kakkaramäen pihapiirissä.
 

12. kesäkuuta 2013

INNOVOINNIN TUOLLA PUOLEN


Innovointi koetaan usein vaikeana ja ns. tavalliselle ihmiselle vieraana käsitteenä. Siihen liitetään helposti mielleyhtymiä melkeinpä korkeammasta matematiikasta, joka  edellyttää ihme McGyver -taitoja sekä  superälyllisiä ominaisuuksia. Lisäksi innovoinnin oletetaan aina olevan jotain täysin uuden ja omaperäisen luomista, vaikka todellisuudessa jokainen meistä saattaa (on toivottavaa) huomaamattaan tehdä ns. arjen innovaatioita päivittäisissä askareissaan esim. keksimällä tavan, miten linnunpönttö saadaan parhaiten pysymään puussa!

Siispä oli aika tarttua innovointihärkää sarvista!

Osaava Itä-Suomi -verkoston toimijat päättivät kuluneena keväänä testata käytännössä muutamia fasilitointitapoja, joiden avulla ideoitiin uudenlaisia tulevaisuusvisioita ja ehkäpä jopa uusia liiketoimintamalleja jokaiselle ah´ niin tutulle,  mutta ko. liiketoiminnan sielunelämää ajatellen ehkä sittenkin hyvinkin vieraalla toimialueelle.

Verkosto kokoontui huhtikuussa Mikkeliin Kyyhkylään ja vieraaksi  tapahtumaan saapui ympäristöalan  (=jätealan) yrittäjä, joka avoimesti kertoi ensin yrityksensä tarinan ja nykyhetken kuvauksen sekä lopuksi asetti ryhmälle haasteen luoda ja visioida alan ja yrityksen tulevaisuutta. Tämän jälkeen yrittäjä poistui ja ryhmä aloitti uurastuksen.

Alkuun jokainen ryhmän jäsen kirjoitti itsekseen A4:lle ideoitaan kuulemastaan. Tämän jälkeen paperit kerättiin pois, sekoitettiin ja jaettiin uudestaan. Nyt tehtävänä oli jatkojalostaa/lisätä/muokata/poistaa paperilla olevia ideoita. Vaihe toistettiin vielä kolmannen kerran. Lounastaukoon mennessä pöydällä oli nippu täyteen kirjoitettuja/piirrellyitä jätealapapereita, jotka odottivat jatkojalostusta.

Lounaan jälkeen joukko jaettiin kolmen henkilön ryhmiin ja kullekin ryhmälle annettiin 2-3 paperia, jotka heidän tuli ryhmässä käydä läpi, täydentää, karsia, kehitellä, jatkojalostaa, yhdistellä  jne. Ideoista tuli lopuksi poimia ryhmän mielestä kolme tärkeintä tai parasta ideaa. Valitut ideat kirjattiin isolle fläppipaperille ja ryhmä valmistautui esittelemään pohdintansa/valintansa toisille ryhmille.

Iltapäivällä ryhmät kokoontuivat yhteen ja esittely/kommenttikierros sai alun. Kierros tuotti lisää ideoita ja hyvin kriittisiäkin arvioita toisten valinnoista. Nämä kaikki kirjattiin ylös. Joukossa oli paljon jätealan asennekasvatukseen liittyviä ehdotelmia sekä puhtaasti uusia liiketoimintamalleja sekä nyt ehkä vielä utopistisiltakin tuntuvia tulevaisuusvisioita (jäte on tulevaisuudessa kultaa, jätepankit, joilla käydään jätekauppaa jne.!!!)
 
Loistojuttu; tuotos osoitti, että täysin ulkopuoliset ihmiset kykenevät siis katsomaan monia asioita toisin sekä luomaan omaan kokemus- ja arvomaailmaansa perustuvaa visiointia. Työpaja saavutti siten tavoitteensa ja oppimiskokemus oli palautteen perusteella hyvä. Tämän tyyppistä toimintaa toivottiinkin lisää.

Yrittäjälle tulos esiteltiin hieman myöhemmin. Oli mielenkiintoista havaita, että ideointiryhmä kykeni pukemaan sanoiksi yrittäjän tykönään pohdiskelemia ajatuksia ja suunnitelmia. Paljon tuli myös uutta ideointia ja ennen kaikkea ne kaikkein rohkeimmat ryhmän tuottamat ideat olivat jo hiljalleen kypsyneetkin yrittäjän mielessä. Ryhmä tuotti siis vahvistuksen hänen ajatuksilleen.

Yhtä kokemusta rikkaampana me verkostotoimijat kannustammekin nyt kaikkia hakemaan uusia näköaloja täysin vierailta ihmisiltä ja ryhmiltä,  sekä viemään rohkeasti erilaisia innovointitapoja yrityksiin. Siiloutumisen aika on ohi ja yhteisajattelussa on voimaa. Lisäksi ulkopuoliset näkevät asiat usein toisin! Yhteisöllinen ajattelu siis kunniaan!