Innovointi koetaan usein vaikeana ja ns. tavalliselle ihmiselle
vieraana käsitteenä. Siihen liitetään helposti mielleyhtymiä melkeinpä korkeammasta
matematiikasta, joka edellyttää ihme McGyver -taitoja
sekä superälyllisiä ominaisuuksia. Lisäksi innovoinnin oletetaan aina olevan jotain
täysin uuden ja omaperäisen luomista, vaikka todellisuudessa jokainen meistä
saattaa (on toivottavaa) huomaamattaan tehdä ns. arjen innovaatioita
päivittäisissä askareissaan esim. keksimällä tavan, miten linnunpönttö saadaan
parhaiten pysymään puussa!
Siispä oli aika tarttua innovointihärkää sarvista!
Osaava Itä-Suomi -verkoston toimijat päättivät kuluneena
keväänä testata käytännössä muutamia fasilitointitapoja, joiden avulla ideoitiin
uudenlaisia tulevaisuusvisioita ja ehkäpä jopa uusia liiketoimintamalleja jokaiselle
ah´ niin tutulle, mutta ko. liiketoiminnan sielunelämää ajatellen ehkä sittenkin
hyvinkin vieraalla toimialueelle.
Verkosto kokoontui huhtikuussa Mikkeliin Kyyhkylään ja
vieraaksi tapahtumaan saapui ympäristöalan
(=jätealan) yrittäjä, joka avoimesti
kertoi ensin yrityksensä tarinan ja nykyhetken kuvauksen sekä lopuksi asetti
ryhmälle haasteen luoda ja visioida alan ja yrityksen tulevaisuutta. Tämän
jälkeen yrittäjä poistui ja ryhmä aloitti uurastuksen.
Alkuun jokainen ryhmän jäsen kirjoitti itsekseen A4:lle
ideoitaan kuulemastaan. Tämän jälkeen paperit kerättiin pois, sekoitettiin ja
jaettiin uudestaan. Nyt tehtävänä oli jatkojalostaa/lisätä/muokata/poistaa
paperilla olevia ideoita. Vaihe toistettiin vielä kolmannen kerran.
Lounastaukoon mennessä pöydällä oli nippu täyteen kirjoitettuja/piirrellyitä
jätealapapereita, jotka odottivat jatkojalostusta.
Lounaan jälkeen joukko jaettiin kolmen henkilön ryhmiin ja
kullekin ryhmälle annettiin 2-3 paperia, jotka heidän tuli ryhmässä käydä läpi,
täydentää, karsia, kehitellä, jatkojalostaa, yhdistellä jne. Ideoista tuli lopuksi poimia
ryhmän mielestä kolme tärkeintä tai parasta ideaa. Valitut ideat kirjattiin
isolle fläppipaperille ja ryhmä valmistautui esittelemään
pohdintansa/valintansa toisille ryhmille.
Iltapäivällä ryhmät kokoontuivat yhteen ja
esittely/kommenttikierros sai alun. Kierros tuotti lisää ideoita ja hyvin
kriittisiäkin arvioita toisten valinnoista. Nämä kaikki kirjattiin ylös.
Joukossa oli paljon jätealan asennekasvatukseen liittyviä ehdotelmia sekä puhtaasti
uusia liiketoimintamalleja sekä nyt ehkä vielä utopistisiltakin tuntuvia
tulevaisuusvisioita (jäte on tulevaisuudessa kultaa, jätepankit, joilla käydään jätekauppaa jne.!!!)
Loistojuttu; tuotos osoitti, että täysin ulkopuoliset
ihmiset kykenevät siis katsomaan monia asioita toisin sekä luomaan omaan kokemus- ja
arvomaailmaansa perustuvaa visiointia. Työpaja saavutti siten tavoitteensa ja
oppimiskokemus oli palautteen perusteella hyvä. Tämän tyyppistä toimintaa toivottiinkin
lisää.
Yrittäjälle tulos esiteltiin hieman myöhemmin. Oli mielenkiintoista
havaita, että ideointiryhmä kykeni pukemaan sanoiksi yrittäjän tykönään pohdiskelemia
ajatuksia ja suunnitelmia. Paljon tuli myös uutta ideointia ja ennen kaikkea ne
kaikkein rohkeimmat ryhmän tuottamat ideat olivat jo hiljalleen kypsyneetkin
yrittäjän mielessä. Ryhmä tuotti siis vahvistuksen hänen ajatuksilleen.
Yhtä kokemusta rikkaampana me verkostotoimijat kannustammekin
nyt kaikkia hakemaan uusia näköaloja täysin vierailta ihmisiltä ja ryhmiltä, sekä viemään rohkeasti erilaisia innovointitapoja yrityksiin. Siiloutumisen aika on ohi ja yhteisajattelussa on voimaa. Lisäksi ulkopuoliset
näkevät asiat usein toisin! Yhteisöllinen ajattelu siis kunniaan!
Bloggaaja täsmentää vielä, että toimiala valikoitui sattumalta. Ala olisi voinut olla mikä tahansa ja ehdokkaita oli muitakin. Seuraavalla kerralla sitten joku toinen toimiala!
VastaaPoista